Vanhat artikkelit
| Uudisrakennusten energiamerkintä käynnissä | ||
Energiatodistus on pakollinen kaikille uusille rakennuksille. Energiatodistus on esitettävä aina kun kiinteistöä tai asuntoa myydään tai vuokrataan. Uusille rakennuksille energiatodistuksen antaa rakennuksen pääsuunnittelija rakennuslupaa haettaessa perustuen rakennuksen teknisten tietojen pohjalta laskettuun kulutukseen (kWh/m2/vuosi). Kulutus lasketaan ra-kennuksen bruttoalalle, joka sisältää myös ulkoseinät ja lämmittämättömät tilat. Kullekin luokituksen kirjaimelle (A-G) asetuksessa on määritelty kulutusluvut. Parhaaseen A-luokkaan rakennus (kuusi asuntoa tai pienempi) pääsee, kun vuosikulutus on alle 150 kWh/m2. Energiatodistusta ei vaadita vapaa-ajan asunnoilta, osalta teollisuusrakennuksia, kirkoilta, suojeltavilta rakennuksilta eikä pieniltä alle 50 m2 rakennuksilta. Todistus on voimassa kuuden asunnon ja sitä pienempien rakennusten osalta yli 10 vuotta ja sitä suurempien rakennusten osalta neljä vuotta. Nykyisen rakennuskannan energiamerkintä alkaa vuoden 2009 alussa. Pakolliseksi se tulee yli kuuden asunnon kiinteistöille, joiden energiatodistuksiin tullaan merkitsemään rakennusten mitattu kokonaisenergiankulutus kWh/brm2/vuosi Jyväskylän ilmasto-olosuhteissa. Ympäristöministeriö on arvioinut energiamerkin maksavan uusille pientaloille n. 150 € ja yli 6 asunnon kiinteistöille n. 200 €. Olemassa oleville omakotitaloille todistuksen kustannus olisi n. 250–400 €. Mikä vaikuttaa energiatodistukseen? Energiatodistuksella, joka lasketaan rakennusmääräysten RakMk D5 mukaan, tavoitellaan rakennusten energiankulutuksen vähentämistä kiinnittämällä siihen erityistä huomiota. Olemassa olevien rakennusten osalta todistukseen kirjataan myös erilaisia toimenpiteitä, joilla rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa. Tehokas eristys on tässä keskeisessä osassa, sillä eniten energiatehokkuuteen vaikuttaa talon ulkovaippa. Erittäin tehokas lämmöneristys ja ilmatiiveys sekä hyvin lämpöä eristävät ikkunat ja ovet ovat edellytyksenä hyvälle energiamerkille. Laskelmassa ovat mukana ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto poistoilmasta. Taloussähkö, eli kodin valaistus ja laitteet ovat yksi osa kulutusta, mutta lämmityskaudella tästä energiasta saadaan suuri osa hyödyksi lämpöenergiana. Myös auringon ja asukkaiden rakennukseen tuottama lämpöenergia lasketaan hyödyksi. Sekä ympäristö, asukkaat että kansantalous hyötyvät Koska rakennukset käyttävät n. 40 % Euroopan energiasta (Suomessa 39 %), on rakennusten energiantehokkuuden parantamisella suuri merkitys CO2-päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen estämisessä. Säästyvä energia vähentää myös energian tuontiamme, sillä tuomme n. 70 % käyttämästämme energiasta. Energiatehokkaat rakennukset tuovat omistajilleen ja asukkailleen myös muita hyötyjä, kuten alhaisemmat energiakustannukset, parempi asumismukavuus ja talon kohonnut myyntiarvo. Lisätietoja www.ymparisto.fi (Ympäristöministeriön kotisivut) www.motiva.fi |
||
